Työstä ja elämästä

Kansan Raamattuseuran työntekijöiden mietteitä elämän keskeltä. Tervetuloa lukemaan.
17.7.2018 13.31

Älä pelkää

Elina Lahtinen

Istuin hämärässä saunassa ja itkin.

Tuikkukynttilä lepatti lyhdyn sisällä.

Nuori, iloinen Kaiho-koiramme oli jouduttu juuri lopettamaan – ilmeisesti hyvin nopeasti edennyt syöpä. Kahden ja puolen vuoden sisällä olimme hyvästelleet kolme rakasta koiraa. Se tuntui kohtuuttomalta.

Tien huonon talvikunnossapidon ja syvien, jäisten urien takia olimme hiljattain myös ajaneet auton katolleen. Onneksi selvisimme peltivaurioilla ja kunnon säikähdyksellä. Sen jälkeen autoilu samalla tiellä ei ottanut enää sujuakseen, mutta pakko oli yrittää. Pelotti.

Vähän aiemmin olimme laittaneet talomme myyntiin. Kuntotarkastuksessa sen alapohjasta löytyi alkava lahovaurio. Suunnitelmat menivät uusiksi. Ostajaehdokkaat kaikkosivat. Kaikki tuntui toivottomalta.

Talven ajan istuin vähintään pari kertaa viikossa saunassa itkemässä. Riitelin Jumalan kanssa. Sopertelin rukouslauluja. Olin vihainen ja surullinen. Kaipasin.

Vastapuolella oli hiljaista, mutta Raamatusta osui silmiini teksti: ”Ihmisen kaltainen kosketti minua, antoi voimaa ja sanoi: ’Älä pelkää, sinä Jumalalle rakas! Kaikki on hyvin.’” (Dan. 10:12,18-19) Toisen kohdan löysin Jesajan kirjasta: ”Sinun tulevat päiväsi hän turvaa, hetkestä hetkeen, hänellä on varattuna apua yllin kyllin, viisautta ja tietoa” (Jes. 33:6). Noita jakeita luin ja toistelin yhä uudelleen.

Joitakin kuukausia myöhemmin talven pimeys alkoi väistyä valon tieltä. Suurin ahdistus helpotti. Sain tiedon tulevasta työpaikasta. Talollemme löytyi ostaja. Sovimme kaupat uudesta kodista. Odotamme kotiin koiranpentua.

Kun minussa ei ollut jäljellä enää hiukkaakaan voimia, uskoa, toivoa tai luottamusta, Jumala astui lähemmäs ja paljasti rakastavat kasvonsa. En ole oman uskoni, vaan hänen rakkautensa ja huolenpitonsa varassa.

Vihreät lehdet



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä