5.3.2015Teksti Ville Hoikkala

Uskonnonvapaus on yhteinen asia

k-37-2014-kolumni Ville Hoikkala rajattu

Ranskassa uskonnon asema on noussut uudenlaiseen keskusteluun Charlie Hebdon pilapiirtäjien murhan jälkeen. Ranskalaiset ovat nousseet kaduille osoittamaan mieltä sananvapauden puolesta ja aivan hyvästä syystä. Surullisen tapauksen jälkipuinti on saanut ikäviä käänteitä. Muslimien julkinen nöyryytys on saanut ennennäkemättömiä mittapuitteita, ja pilanteko profeetta Muhammedin kustannuksella alkaa olla jo kulunut vitsi.

Ranskan suhde uskontoon on mielenkiintoinen. Suuren vallankumouksen ajatusmaailman mukaisesti kirkko ja valtio ovat erotettuja toisistaan. Kuitenkin vanhat katoliset kirkkorakennukset on otettu 1800-luvulla valtion omistukseen, ja kirkko saa käyttää niitä maksutta. Uskonnollisten teemojen käsittely julkisesti on tarkasti säänneltyä.

Ranskan Evankelinen Allianssi on tehnyt merkittävää työtä ja laatinut opaskirjan siitä, missä menee uskonnollisen ilmaisuvapauden pelisäännöt. Suureen maahan mahtuu monenlaisia oikeustapauksia, joiden avulla on kyetty löytämään linjaukset siitä, minkälaiset ilmaisun ja toiminnan vapaudet seurakunnalla ja kristityllä on. Kirja on nimeltään Libre de le dire (suom. Vapaa sanomaan sen).

Evankeliset kristityt ovat maan neljänneksi suurin uskonnollinen ryhmä katolisen kirkon, islamin ja juutalaisten jälkeen. Noin kaksi prosenttia ranskalaisista kuuluu protestanttisiin kirkkoihin, ja määrä on samaa luokkaa buddhalaisten ja ortodoksien kanssa.

Siksi evankeliset ovatkin saaneet omaan toimintaansa apua muiden uskontokuntien kamppailusta oikeuksiensa puolesta. Islamilaiset yhteisöt ovat nostaneet useita Ranskan kuntia vastaan oikeusprosesseja rakennuslupien ehtojen kohtuullistamiseksi ja ovat useimmiten menestyneet hyvin. Jehovan todistajat taas ovat voittaneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa prosessin Ranskaa vastaan, jossa vahvistettiin yhteisön olevan yleishyödyllinen ja vapaa tuloverotuksesta.

Muslimien ja Jehovan todistajien voittoisat prosessit ovat säästäneet evankelisilta kirkoilta paljon rahaa ja vaivaa.

Suomen ja Ranskan merkittävä ero on siinä, että Suomessa kristinuskolla on laajempi julkinen ja virallinen asema. Ranskassa ei kiistellä Suvivirrestä eikä koulujen joulunäytelmästä. Kristinuskon tulevaisuudesta ja kristittyjen ilmaisuvapaudesta huolestuneiden suomalaisten on hyvä tutustua Suomen uskonnollisten vähemmistöjen arkeen. Yhden uskonnon voitto on uskonnonvapauden ja jokaisen uskovan voitto.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä