31.1.2013Teksti: Lea Lappalainen

Terveydeksi

Isällä oli työvuosinaan toimiva työterveyshuolto. Äiti, monen alan yksityisyrittäjä, sen sijaan joutui turvautumaan yksityislääkärin, mistä maksoi pitkän pennin.

Kun vanhemmat ikääntyivät, juoksutin heitä ensin terveyskeskuksessa, mutta vuosien myötä siellä loppuivat paukut kesken. Äiti poti pitkään lonkkavaivoja, joille ei jostakin syystä tehty yhtään mitään.

Tuskastuttuamme siirryimme yksityislääkärin puolelle, ja sitten alkoi tapahtua.  Löytyi diagnoosi, ja kipuihin kyllästynyt pääsi lonkkaleikkaukseen. Kivut jäivät leikkauspöydälle. Olisipa se tapahtunut aiemmin.

Äidin seuraavakin leikkausoperaatio tapahtui yksityisessä sairaalassa, palvelu oli priimaa ja maksu sen mukainen. Pääasia, että saatiin jatkoaikaa.

Sitten tuli muistisairauteen sairastuneen isän vuoro, ja alkoivat vuosien sulkeiset yksityislääkärillä. Isä tykästyi oitis lääkäriinsä. Kuoromiehenä hän saattoi tutkimuksen päätteeksi lurauttaa lääkärilleen kansanlaulun.

Muutaman viikon kuluttua pääsen magneettikuvaukseen. Kysyin huvin vuoksi, paljonko se maksaisi yksityisellä klinikalla. Noin 670–1000 euroa, minulle kerrottiin. Nyt olen valmistautunut pulittamaan Helsingin kaupungille tunnin tutkimuksesta muutamia kymppejä.

Minkähän levyn ottaisin mukaan kuvauspenkillä pötköttelyn ajaksi? 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä