3.9.2015Teksti Mikko Salmi

Synnin palkka on elämä

Väitän, että rakas kirkkomme ei osaa puhua synnistä. Kun synti-sana juuttuu julistajan kitalakeen, valitaan lähestymiskulmaksi armo. Puhe on armosta ja Jumalan rakkaudesta onkin kirkon keskeisin viesti, mutta synnistä puhumisen välttäminen tekee armon avaruuden maalailusta falskia.

Voiko syynä synnin välttämiseen olla siinä, että nykypapit eivät pidä edes uskottavana katekismuksen maalaamaa kuvaa synnistä? Me papit usein puhumme synnistä lankeemuksena, Jumalan tahdon vastaisena elämänä. Syntiä tehdessä me ihmiset käännämme selkämme Jumalalle ja jatkamme vaellustamme erossa Jumalasta. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko synnitön elämä ihmiselle tavoiteltavaa tai edes mahdollista?

Tässä piilee juuri kirkkomme julistuksen onttous. Sen sijaan, että synti nähdään tuomittavana sielun tilana, sen positiiviset vaikutukset jäävät kokonaan vaille huomiota. Väitän, että vasta syntisinä alamme elää hengellistä elämää. Suurin ”syntimme” onkin se, että vältämme syntiä ja lakkaamme elämästä. Elämän pelko ajaa meidät helposti käpertymään itseemme ja jarruttaa elämän suloista liikettä.

Evankeliumeissa Jeesus kohtaa monia syntisiä ja ”halvaantuneita”. Suurin syy halvaantumiseen lienee kuitenkin käpertyminen omaan syyllisyyteen, josta Jeesus haluaa ihmiset vapauttaa. Kun Jeesus sanoo halvaantuneelle ”sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi”, hän tarkoittaa, että lopeta menneisyydessä piehtarointi ja ala elää. Kun kristitty jättää syntitaakkansa Jeesukselle, hänellä on todella lupa elää ja nauttia ihmisyydestään sen kaikissa iloissa ja suruissa.

Jeesus ei pyydä meitä muistelemaan syntejämme, vaan uskossa vapautuneesti nauttia elämän riemuista. Synnin palkka on elämä, kun jätämme kaiken Jumalan käsiin. Meidän tehtävämme on aina katsoa ”Jumalan hullun” silmin eteenpäin ja rakastaa lakkaamatta.

Pahinta, mitä vanhempi voi lapselleen antaa perinnöksi, on oma elämätön elämä. Se purkautuu helposti vaatimuksina ja lakihenkisenä uskonnollisuutena. Kun synnin pelko estää meitä elämästä, meistä tulee helposti kuoleman palvelijoita.

Kirkkomme julistus tarvitsee tuoretta opetusta synnistä. Synnin tekeminen on elämän ja hengellisyyden edellytys. Synti kuuluu luonnollisena osana ihmisyyteen, eikä sen kitkemiseen ole perusteita. Vasta syntisyydestämme iloitseminen tekee meistä kristityistä ihmisiä.

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja ja pastori.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä