18.12.2014Teksti Kristiina Miettinen

Muutama päivä paratiisia

Jouluisin ajan kiivas pyörä tuntuu hetkeksi pysähtyvän. Vuorokaudenajat menettävät merkityksensä, kun pimeää on vastassa pimeä. Kun herätyskello ei hätyytä ylös sängystä tiettyyn aikaan, saa huoleti nukkua puolille päivin, jos on sattunut valvomaan aamutunneille. Tai nousta jalkeille aamuyöstä kuuntelemaan hiljaisuutta, ihailemaan kuusta ja veistämään siivun kinkkua. Sitten voi taas kömpiä sänkyynsä jatkamaan unta.

Saman ajattomuuden tunnon tavoittaa juhannuksen yöttömässä yössä, kun istuu saunan kuistilla katsellen tyyntä veden pintaa. Muutenkin joulu muistuttaa jotenkin juhannusta. Joulun kukat, koristeet, tuoksut ja maut ovat runsaudessaan samaa paratiisin perua kuin suven helein hehku. Kesä tuodaan talven keskelle, mutta vain hetkeksi. Haikeana tietää, että kohta tämä on ohitse.

Pitää siis nauttia silloin kun on aika. Nuuhkia piparin, kuusen, hyasintin ja kynttilän tuoksua. Syödä puuroa, joulukalaa, laatikoita ja suklaata kaloreita laskematta. Kuunnella joulurauhan julistus Suomen Turusta. Ihastella taivaallista ihmettä jouluevankeliumin äärellä. Laulaa tai vähintään kuunnella kaikki kauneimmat joululaulut. Iloita läheisistä ympärillään, jos heitä on.

Kannattaa tarttua hetkeen. Sillä mitä muuta meillä lopulta on kuin tämä hetki.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä