18.12.2014Teksti Marko Kulmala

Kyllä vai ei?

Kuinka monta sellaista asiaa elämässä on, joissa vaihtoehdot rajautuvat todellakin vain kahteen? Kuolemme ennemmin tai myöhemmin riippumatta siitä, mitä mieltä satumme kuolemasta olemaan. Vaihtoehtoa ei ole. Ellei ajattele, että vaihtoehto on iankaikkinen elämä kuoleman jälkeen. Yhä useampi haluaa iankaikkisen elämän ennen kuolemaa.

Sosiaalinen media on osaltaan vaikuttanut siihen, että keskustelu näyttää kärjistyvän ääripäihin. Facebookissa on runsaat miljoona suomalaista. Neljä miljoona ei ole. Kun enemmistö kallistuu jollekin kannalle Facebookissa, enemmistö suomalaisista ei kallistu mihinkään.

Tasa-arvoisen avioliittolain herättämä keskustelu näytti jakavan suomalaiset kyllä- ja ei-ryhmiin, ainakin somessa. Nato-keskustelu näyttää jakavan suomalaiset kyllä- ja ei-ryhmiin, ainakin somessa. Samoin Guggenheim.

Se suurin joukko, se joka ei meuhkaa asiansa kanssa missään, on ehkä ehkä -ryhmä? Ryhmä jolla ei ole jokaiseen ajassa liikkuvaan asiaan selvää mielipidettä. Entä jos olemmekin laajalti tietämättömiä ja siksi meidän ei pitäisi esittää mielipiteitä juuri mihinkään asiaan?

Tapasin taannoin ihmisen, jolla oli vuosia suuri vaikutus valtion budjettiin. Kysyin miten talous tulee kehittymään vuodessa?

”Ei hajuakaan”, tämä eläkeläinen totesi, ”koko maailmassa on kourallinen ihmisiä, jotka tajuavat syvällisesti mitä on tapahtumassa ja yksikään näistä ihmisistä ei asu Suomessa.” Vastaus oli kylmäävä.

Ajattelemme mieluusti, että kaikki mielipiteet ovat yhtä arvokkaita. Eivät ole. Sydänkirurgin mielipide sydämen toimintakyvystä on arvokkaampi kuin minun. On mahdollista, että kokenut yritysjohtaja ymmärtää bisneksestä enemmän kuin aloitteleva kulttuuritoimittaja. Saattaa olla niin, että tuomionsa sovittanut rikollinen ymmärtää oikean ja väärän erosta enemmän kuin ihminen, joka ei ole joutunut tekojensa tasolla mitatuksi tiukassa paikassa.

Olemmeko kaikki oikeassa vai väärässä koko ajan? Kyllä, ei vai ehkä?


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä