26.9.2013Sari Varpula

Kyllä luonto opettaa

Yhden ja toisen toimsari varpulaen ohella opetan suomea meksikolaisille. Siinä puuhassa olen oivaltanut armaasta isänmaasta kaikenlaista, mitä en muuten olisi huomannutkaan: Kuten miksi me suomalaiset olemme sellaisia täydellisyydentavoittelijoita kuin olemme?

Selityksiä lienee yhtä monta kuin selittäjiäkin. Esimerkiksi se, millainen vaikutus ilmastolla on tapaamme toimia.

Täällä luonnon puolesta ei tarvitse kuolla nälkään. Kunhan käy puun alle pötkölleen, niin suuhun kopsahtaa hedelmä, meksikolaiset itse sanovat.

Suomessa on pitänyt peltoja raivatessa ajatella vuosia eteenpäin. Jos vaikka kato vie viljan. On opittu rakentamaan pahanpäivän varastoja, perheelle ja koko kylälle.

Täällä vuoden keskilämpötila on reilut parikymmentä plussaa ja niihin olosuhteisiin rakennetaan talot. Ei haittaa, vaikka vähän nurkissa traakaa, kun useimmiten kuitenkin paistaa.

Kotomaassa on tuvat eristettävä alta ja päältä ja sivuilta, ettei palelluta hengiltä.

Ajan mittaan hyvin ja kunnolla tekemisestä on tullut meille kunnia-asia, moraalinen kysymys, kun taas meksikolaisia pilkunviilaaminen hyväntahtoisesti naurattaa. He eivät huomisesta paljoa huolta kanna. Mutta kun tulee yllättävä, ihmisen hallitsemattomissa oleva katastrofi, kuten parhaillaan maata ravisteleva voimakas myrsky, paljastuu kansan toinen puoli: Silloin ei huuli mutrussa kysellä, miksi tällaista pääsi tapahtumaan, vaan kuinka auttaa lähimmäisiä hädässä.

Niin muokkaa luonto kansanluonteita.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä