2.11.2017Teksti Taneli Heikka

Ideologisesti töissä

Muutama vuosi sitten kävin ideologisesti töissä. Tein pitkiä päiviä, olin stressaantunut. Työn merkityksellisyys oli kadonnut. Jatkoin, koska pidin työtä velvollisuutena, suorittamista itsetunnon kivijalkana ja muiden kustannuksella elämistä moraalisesti arveluttavana.

Viimein otin lopputilin. Aloin opetella uutta työtä yrittäjänä. Tein sitä mikä tuntui hyvältä. Tunnustelin kutsumusta, outoa värinää jota en osannut täysin paikantaa. Aloitin jatko-opinnot, ja pari viikkoa sitten väittelin tohtoriksi. Tutkin ja teen konsultintöitä. Vapaa-aikani kirjoitan runoja – koska minulla aiemmasta poiketen on vapaa-aikaa.

Kirjailija Ossi Nyman aiheutti ”someraivon” kerrottuaan lehtihaastattelussa, että hän ei käy palkkatöissä, koska ei halua tehdä merkityksettömiä töitä. Jutun mukaan mies on ideologisesti työtön (HS 13.10.). Hän välttelee TE-toimiston tarjoamia töitä, elää työmarkkinatuella ja keskittyy kirjoittamiseen. Nyman on julkaissut esikoiskirjan Röyhkeys (Teos 2017).

”(S)uuri osa työstä on turhaa, joten miksi sitä sitten pitäisi tehdä?” Nyman kysyi, ja tuhannet lukijat näkivät tuolla hetkellä mielessään työpaikan huomisen aamupalaverin asialistan.

Raivoa herätti se, että Nyman elää muiden rahoilla ja välttelee töihin menemistä. Se on totta, mutta keskityn tässä paljon isompaan asiaan.

Nyman raivostuttaa, koska hän paljastaa oman työmme ideologisen luonteen. Robotit muuttavat työtä lähivuosikymmeninä valtavasti. Monet ammatit katoavat. Lisää töitä syntyy palvelujen, viihteen, elämysten ja kulttuurin alueelle. Silti kiinnitymme yhä lujemmin katoavaan työhön.

Kun robotit hoitavat rutiinit, ihmisen töissä korostuu luovuus ja intuitio. Tässä vallankumouksessa kirjailija Ossi Nyman on edelläkävijä. Hän työskentelee merkitysten, tarinoiden ja aatteiden parissa. Ne ovat tulevaisuuden työn raaka-aineita, joiden etsimisestä alamme ehkä maksaa kansalaispalkkaa.

Julkisen keskustelun erityispiirre on kaksinaismoralismi. Huudamme luovia hulluja pelastamaan taloutta, kulttuuria ja merkitysten puutetta. Kun tällainen ihminen löytyy, leimamme hänet pummiksi.

Tarvitsemme Nymanien työmoraalia. Mies ei mene pakolla töihin, jotka kohta siirretään koneille. Hän herää aikaisin ja kirjoittaa puoleen päivään. Hän on tyytyväinen liuskaan hyvää tekstiä päivässä. Useimmat tekstityöläiset eivät yllä siihen koskaan.

Työ, jota ihmisen on tehtävä ensisijaisesti velvollisuudesta, vähentää tuottavuutta ja työn laatua. Monet liittyvät vielä Nymanin seuraan, mutta poltettuaan ensin terveytensä ja luovuutensa karrelle ideologisesti töissä.

Kirjoittaja on toimittaja, tutkija ja viestintäyrittäjä.



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä