5.2.2014Teksti Leena Huima

Arkaluontoinen asia

Tietokoneruudulla on auki kaksi ikkunaa: tämä kolumni ja kansalaisaloite. Aloitteeseen voi panna nimensä ja vaatia hallitusta valmistelemaan lainmuutoksia uskonnollisuuden ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden takaamiseksi Suomessa.

Siirryn aloitteen kotisivulle (yhdenvertainensuomi.fi). Siellä julkaistun tiedotteen otsikko sanoo: Uskonto tai vakaumus on saatava pitää yksityisasiana. ”Uskonto on hyvin arkaluontoinen asia, joten sen paljastumisen kanssa tulisi olla hyvin varovainen”, sanoo Petri Karisma tiedotteessa.

Sivulla on esimerkkejä paljastavista käytänteistä. Kun lapsi ei osallistu koulun uskonnonopetukseen, paljastuu, että hän ei ole Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Kun varusmies antaa sotilasvalan sijasta juhlallisen vakuutuksen, paljastuu... Ei kun oikeasti ei paljastu mitään, sillä nykyisin saa uskontokunnasta riippumatta vapaasti valita, kumman antaa. Kun kansanedustaja jää pois itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksesta, paljastuu... Jaa-a... että hän on lähtenyt kotikonnuille tai että hänellä on flunssa. Tai että hän ei tykkää istua kirkossa. Hmmm.

Haen kahvikupin ja panen päähäni mietintämyssyn. Ruotsin koululaki määrää, että kouluruoan on oltava tunnustuksetonta. Parissa koulussa on tänä lukuvuonna noussut kalabaliikki, kun islamin sääntöjen mukaan teurastettua lihaa on saanut halvemmalla ja laadultaan parempana kuin ruotsalaisittain teurastettua, ja siitä on sitten tehty kouluruokaa. Vanhemmat ovat valittaneet lainrikkomuksesta opetushallitukselle.

Yhdessä koulussa oppilaat ovat valittaneet syrjinnästä, koska halal-naudan ja -kanan käytön lisäksi heidän mukaansa listalla ei ole ollut sianliharuokia sen jälkeen, kun uudeksi ruokatoimittajaksi oli valittu libanonilaisen omistama yritys.

Mietintämyssy kutittaa. Uskonnollisesti neutraalin yhteiskunnan ylenpalttinen suojelu tuntuu johtavan uusiin paljastumisiin. Syrjityt ruotsalaiskoululaiset identifioivat itsensä ei-muslimeiksi santsaamalla heti kun listalle ilmestyy kinkkukiusausta. Muslimit paljastuvat syömällä kinkkupäivänä salaattia ja voileipää.

Kysyn myssyltä, eroaako täyttä tunnustuksettomuutta mutkikkaalla lainsäädännöllä suojeleva valtio lainkaan ateistiseksi tunnustautuvasta valtiosta.  Molemmissa joudutaan rajoittamaan julkista uskonnonharjoitusta. Se taas saattaa johtaa ikäviinkin erityistoimiin, kuten viime vuosisadan historiasta tiedetään.

Myssy ei vastaa. Minä menen nukkumaan ja suljen aloiteikkunan. Toistaiseksi allekirjoittamatta.

 

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä