11. KESÄKUUTA

Kansani horjuu kahtaalle: minuun päin ja minusta pois. Se huutaa avuksi Korkeinta mutta ei saa apua. • Hoos. 11:7

Kansa kävi läpi murroksen vaiheita. Oli aika, jolloin se koki Jumalansa saman tapaisena heimojumalana kuin oli naapurikansoilla. Vuosisatojen kuluessa kypsyi ymmärrys, että Jahve on suurempi, ei vain yksi jumala muiden joukossa. Profeetat julistivat, että kansan Jumala on koko maailman Jumala. Muiden jumalat olivat pieniä ja keskittyivät lähinnä heimon omiin asioihin.

Usko yhteen Jumalaan ei ollut helppoa. Kansa horjui vanhan ja uuden välillä. Aprikoi, oliko naapurien jumala sittenkin vahvempi kuin heidän omansa. Saatettiin varmuuden vuoksi kääntyä molempien puoleen. Vanhoja uskomuksia on vaikea muuttaa.

Tilanne ei eroa paljonkaan siitä, miten maailmassa uskotaan nykyään, myös kristikunnassa. Sanomme uskovamme yhteen Jumalaan, mutta oikeasti palvelemme monia jumalia. Yhdellä voi olla uskontona ideologia, toisella materia, kolmannella rakas irrallinen ajatus. Uskonnoksi voi tulla mikä tahansa, mikä täyttää elämämme.

Uskot, ideologiat ja uskomukset kilpailevat keskenään. Se hämmentää, mutta samalla haastaa kohdistamaan huomion siihen, mikä on kaikkien uskomusten, uskontojen ja ideologioiden yläpuolella, Kristukseen. Epäusko ja horjuminen on osa elämää. Jumala ei odota meiltä vahvaa uskoa eikä muutakaan ominaisuutta tai tekoa. Voimme vain antautua ja sanoa, että koko elämä on hänen kädessään.

Hänen edessään ja häntä kiittäen hiljennyn tähän hetkeen.

Tapio Aaltonen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024

10. KESÄKUUTA

Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen, sillä hän oli mieltynyt minuun. • Ps. 18:20, Psalmit 2024

Daavid oli vähällä menettää henkensä kuningas Saulin yrittäessä tappaa hänet. Tuleva kuningas ei kuitenkaan lannistunut, vaan luotti Kuninkaaseen, joka vapauttaa.

Psalmeista on juuri julkaistu uusi laitos. Käytinkin sitä tässä kohtaa. Kieli elää, mutta sanoma pysyy samana. Daavidilla oli läheinen jumalasuhde ja moni hänen lauluistaan on siirtynyt meille. Mitä sitten tuleekin vastaan, voimme Daavidin tavoin luottaa Jumalaan. Vaikka edessä olisi jättimäisiä lohkareita ja suuria tulvia, lopulta hän avaa tien.

Suomessa äskettäin vieraillut kristillinen yhtye Petra lauloi mielen miinakentistä. Jeesus voi purkaa nekin ja avata turvallisen tien, jota kulkea eteenpäin. Tie ei ehkä vie sinne, minne ajattelimme, mutta hänen polkunsa on paras kulkureittimme.
Vapauteen Kristus meidät vapautti. Jumalan mielisuosio on sellainen, jota ei mikään maallinen tunnustus voi korvata. Hänen lähellään saamme levätä puun varjossa, vapautuksen puun.

Juha Yli-Jaakkola
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024