22. SYYSKUUTA

Kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa. Gal. 5:21

Tässä jakeessa on mainittu loput yhteensä viidestätoista ”lihan aikaansaannoksesta”. Vaarana onkin, että nappaamme muistiimme nämä tai osan näistä mainituista ja pyrimme ensisijaisesti elämään niitä välttäen. Ajattelemme, että siten voisimme ehkä kokea olevamme parempia kristittyjä.

Paavalin tarkoituksena ei kuitenkaan ollut viestittää lähinnä tällaista, vaikka noita asioita onkin ihan hyvä välttää. Hän puhuu tässä luvussa nimenomaan kristityn vapaudesta ja kehottaa meitä rakastamaan ja palvelemaan toisiamme. Galatalaisia hän varoittaa alistumasta uudelleen orjuuden ikeeseen juutalaisuuden lakia noudattamalla. Hän toteaa lihan ja Hengen taistelevan toisiaan vastaan.
Sen sijaan, että ryhtyisimme taistelemaan yksittäisiä vältettäviä asioita vastaan elämässämme, meitä kehotetaan olemaan Hengen johtamina ja Kristuksen armon varassa päivittäin.

Silloin Henki itse saa tuottaa meissä Hengen hedelmää, jota ovat muun muassa rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Niitä ei siis tarvitse puristaa väkisin itsestämme, vaan Jumalan Henki meissä tuottaa niitä luonnostaan tänäänkin. Hyvät hedelmät eivät olekaan ”meidän vastuualueellamme”, vaan Hengen, joka meissä vaikuttaa. Tätä rukoilen — tästä kiitän!

Heimo Lajunen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024

21. SYYSKUUTA

Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan. Ps. 86:11

Psalmista nousevat esiin sanat tie, totuus ja nimi. Tulee mieleen eräs, joka sanoi olevansa tie, totuus ja elämä ja jonka nimessä on pelastus.

Jeesuksen opetuslapsia kutsuttiin ”tien kulkijoiksi” (ks. Ap. t. 9:2). Kulkeminen on hepreaksi halachi, ja juutalaisuus on muodostanut siitä käsitteen halacha, jolla tarkoitetaan koko juutalaisen opin ja elämän kokonaisuutta. Elämä on siis matkalla oloa.

Kristittyinä olemme sen tien kulkijoita, joita Jeesus johdattaa. Mutta miksi psalmin rukoilija pyytää pyhää pelkoa Herran nimeä kohtaan?

Juutalaiset pitivät Jumalan nimeä niin pyhänä, että välttivät kokonaan sen lausumista. Meillekin on opetettu, että ”älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä” (2. Moos. 20:7). Nimi on tärkeä. Jumalan nimi ei ole mikä tahansa nimi. Siihen turvautuminen tuo pelastuksen. Sen halveksiminen on Jumalan torjumista.

Tämän psalmitekstin lukija saattaa masentua ajatellessaan, että hän ei ole noudattanut Jumalan sanan viitoittamaa tietä. Niinpä on kerrottava totuus: kukaan ei ole riittävästi noudattanut. Siksi pelastuksen perustaksi onkin otettava nimi, joka yksin lahjoittaa uskon ja anteeksiantamuksen. Mikään oma noudattamisemme tai sen puute ei ole pelastuksen peruste. Jeesuksen nimi on.

Eero Junkkaala
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024

20. SYYSKUUTA

Herra, minun Jumalani, sinua minä kiitän koko sydämestäni, iäti minä kunnioitan nimeäsi. Sinun hyvyytesi on suuri, sinä nostit minut tuonelan syvyyksistä. • Ps. 86:12–13

Kiitos on Jumalan antama lahja meille. Paavali opettaa: ”Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.” (1. Tess. 5:18.)

Mietin, miksi Jumala tahtoo, että kiitämme. Yksi syy voi olla se, että rakastava Jumala tietää, kuinka hyvää kiitos tekee ihmiselle. Kiitos tekee ihmisen onnelliseksi. Näin sanovat myös aikamme onnellisuustutkijat. Kiitos avaa mielemme ja sydämemme näkemään esimerkiksi Jumalan johdatuksen, hyvyyden ja avun elämässämme. Näin koki myös psalmin rukoilija sanoessaan: ”...sinä nostit minut tuonelan syvyyksistä” (Ps. 86:13).

Mutta kiitos ei ainoastaan auta meitä ymmärtämään mennyttä, vaan myös avaa silmämme näkemään tulevaisuuden mahdollisuudet ja avoimet ovet. Kun psalmin rukoilija puhuu kiitoksesta, hän edellä pyytää näköaloja tulevaisuuteen: ”Herra, neuvo minulle tiesi.”

Kiitos herättää mielemme näkemään mahdollisuuksia ja toivon ituja tulevaisuudessa. Kiitos antaa myös rohkeutta astua uusille poluille ja ennen muuta Jumalan tahdon tielle. Luottamuksemme Jumalaan vahvistuu.

Kaiken kaikkiaan kiitos tekee ihmeitä. Siksi se on rukouksen kirkkain helmi.
Mistä kaikesta tahdon kiittää tänään?

Riitta Laakio
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024

19. SYYSKUUTA

Ahdingossani minä kutsun Herraa avuksi, ja hän vastaa minulle. Tuonelan kohdusta minä huudan apua, ja sinä, Herra, kuulet ääneni. • Joona 2:3

Millaisin silmin sinä katsot maailmaa ympärilläsi? Millaisin silmin katsot itseäsi? Mistä saat avun ahdingossasi?

Päivän tekstissä ovat läsnä sekä elämän rikkonaisuus että oikean avun saaminen. Miten minä kutsun Herraa avuksi tai huudan apua?

Rukous ahdingossa voi olla hyvin yksinkertaista, sisäistä puhetta tai huutoa Jumalan suuntaan. Puhu, Herra! Auta, Jeesus! Näet kipuni ja ahdistukseni, anna oikea apu! Tuska raastaa minua. Jumala, Isä, katkaise tuskan kärki, korjaa tilanne, anna oikea apu. Kuule minua, tarvitsen apuasi! Olen voimaton, sinä olet voimani. Tuntuu tosi pahalta, autathan Jeesus?

Omassa elämässäni on ollut varhaisia menetyksiä — sekä sisäistä ahdistusta että ulkoisia vaille jäämisiä. Millaisia kipuja sinä olet kokenut?

Jumalalta on tullut minulle apu ja turva. Kuin vettä janoiselle, lämmin peitto viluiselle, kuin valo pimeään huoneeseen. Asiat ovat alkaneet korjaantua, Jumala on kuullut huutoni ja antanut apunsa kipujen keskelle ajallaan. Jumalan hoitava prosessi on avannut asioita, uusia näkökulmia, ja raskas tilanne on alkanut keventyä. Olen saanut syvempää ymmärrystä tilanteesta. Jumala kuulee huokauksetkin ja tulee auttamaan.

Jälkeenpäin olen voinut nähdä, että apu tuli oikeaan aikaan, vaikkei se silloin siltä tuntunut. Jumalan apu alkoi korjata asioita minussa ja olosuhteissani.

Mirja Kontio
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024