Elämme armosta,
kerromme Jeesuksesta
SEURAA MEITÄ INSTAGRAMISSA
Syksyn aikana näet Kansan Raamattuseuran somessa Severi Laakson säveltämän Toivon messun lauluja. 2025 julkaistun uuden musiikillisen erityismessun tekstit kumpuavat kristillisestä sanomasta, erityisesti toivosta. Tekstittäjinä messussa ovat Severi Laakson lisäksi Jaakko Löytty ja Timo-Matti Haapiainen.
15. SYYSKUUTA
Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme. • Room. 8:18
Paavali kirjoitti tämän Rooman kristityille, jotka kristinuskon leviämisen alkuvaiheessa kohtasivat vainoa. Edellisessä jakeessa Paavali viittaa Kristuksen kärsimyksiin: ”Jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.”
Paavali vertaa itsekin kokemiaan ajallisia kärsimyksiä kirkkauteen. Hän kertoo joutuneensa raatamaan, olleensa vankilassa, tulleensa ylen määrin ruoskituksi ja olleensa kuolemanvaarassa (2. Kor. 11:23). Paavalin näkökulma, jossa hän kohdistaa huomion Kristuksen kirkkauteen eikä ajallisiin kärsimyksiin, tuo meille kristityille toivoa.
Suomen uskovat eivät koe samanlaisia vainoja ja kärsimyksiä kuin Paavali koki. Kristittynä eläminen ei ole silti vain myötämäkeä. Uskon tiellä tulee vastoinkäymisiä, joita saatamme verrata kärsimyksiin. Varsinaiset kärsimykset sairauden, läheisen kuoleman tai vastaavien tilanteiden myötä voivat kohdata niin Jeesukseen uskovia kuin muitakin ihmisiä. Raamattu ei lupaa, että voisimme välttää vastoinkäymiset.
Saamme kuitenkin toivoa siitä, että kun tulee vaikeuksia, luomme katseemme ylösnousseeseen Vapahtajaan. Kristus on kirkkauden toivo (Kol. 1:27). Jeesukseen uskovilla on toivo Jumalan sanan lupauksissa. Sen ansiosta voimme suhtautua vaikeuksiimme eri tavalla kuin jos toivoa ei olisi.
Martti Jantunen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024
Varaslähtö pyhään - Hannu Välimäki
Missä Jeesuksen apu viipyy?
Ajatus seuraavan pyhän tekstistä: Joh. 11:21–29 (30–31) 32–45
14. SYYSKUUTA
Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Matt. 6:34
Pyhä huolettomuus on ihana asia!
Se ei tarkoita, ettemme käyttäisi järkeämme, suunnittelisi, pohtisi vaihtoehtoja tai tekisi laskelmia. Se ei tarkoita, ettemme opiskelisi, säästäisi, etsisi tietoja, kyselisi neuvoja tai tekisi valintoja. Se ei tarkoita, ettemme ottaisi huomioon muita, olisi ajoissa, pitäisi sopimuksia, seuraisi aikaamme.
Pyhä huolettomuus on syvää tietoisuutta hänestä ja luottamusta häneen, joka on kutsunut minut seuraajakseen. Ymmärryksen ja elämänkokemusten kautta olen oppinut, että hän on kanssani tyvenessä ja myrskyssä, arjessa ja juhlassa, ilossa ja surussa. Vaikka en itse tiedä enkä näe seuraavaa elämäni askelta, sen tiedän, että hän on vierelläni ja hän tietää. Häneen voi luottaa.
On inhimillistä hätäillä ja olla levoton. Se toki auttaa meitä myös suunnittelemaan ja pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, olemaan luovia ja kekseliäitä. Mutta pyhä huolettomuus myös tietää, että en putoa hänen käsistään, en jää syvimmiltäni yksin, pimeydestä huolimatta en ole eksyksissä.
Elämä on seikkailu. Joskus tylsä ja puuduttava, joskus roppakaupalla kiperiä käänteitä täynnä. Parasta on, että rakkain ystäväni, Jeesus, on seikkailussa mukana johtajana, vierelläkulkijana ja rohkaisijana.
Kiitos, että tänäänkin saan luottaa siihen eikä minun tarvitse pelätä tulevaa.
Pirjo Honkanen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024
13. SYYSKUUTA
Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi. • Ps. 86:5
Ihana lupaus, eikö vain! Daavid ilmaisee omassa elämässään koettua. Monissa vaikeissakin elämänvaiheissa ja lankeemuksissa hän on saanut kohdata Jumalan, joka on olemukseltaan hyvä. Jumalan hyvyys on sitä, että hän antaa anteeksi ja jakaa armoansa. Ja Jumalan armo on luonteeltaan käsittämätöntä, ääretön lahja ihmisille. Hän jakaa sitä runsain mitoin. Armolla ei ole rajoja. Se kestää iäti ja kattaa kaiken synnin.
Tällaiseen lupaukseen on hyvä tarttua. Siksi Daavid sanoo psalmin jakeen loppuosassa: ”...runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat.” Daavid koki jatkuvasti Jumalan hyvyyttä ja armoa. Hän etsi sitä alati. ”Kaiken päivää huudan sinua avukseni” (Ps. 86:3). Hän sai kokea, että Jumalan armo kattaa kaiken syntien anteeksiantamisesta apuun ahdingoissa.
Armahdettu ja avun saanut haluaa elää osallisena armosta. Siksi rukoukseen sisältyy pyyntö: ”Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan.” (Ps. 86:11.) Armon saanut etsii jatkuvasti armon lähdettä ja haluaa kulkea sitä tietä, jolla armon siunaukset koetaan todellisina yhä uudestaan ja joka johtaa armon jakamiseen, armahtavaisuuteen elämässä.
Tämä mahdollisuus on tarjolla meillekin. Tartutaan siihen!
Markku Happonen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024
SEURAA MEITÄ FACEBOOKISSA
OLISI KIVA NÄHDÄ SINUA
Osallistu tilaisuuksiimme seurakunnissa, loma- ja kurssikeskuksissamme tai verkossa. Kaikki tilaisuutemme löytyvät tapahtumakalenteristamme.
Podcastit Soundcloudissa
Kuuntele meitä, missä oletkin – Soundcloud-kanavalla mm. Uskon askeleista -radio-ohjelman tallenteet ja paljon raamattuopetusta.
Youtube ja Facebook
KRStube-kanavaltamme ja Facebook-sivultamme löydät tilaisuuksia, musiikkia ja opetuksia.
Syksyn aikana näet Kansan Raamattuseuran somessa Severi Laakson säveltämän Toivon messun lauluja. 2025 julkaistun uuden musiikillisen erityismessun tekstit kumpuavat kristillisestä sanomasta, erityisesti toivosta. Tekstittäjinä messussa ovat Severi Laakson lisäksi Jaakko Löytty ja Timo-Matti Haapiainen. ...
15. SYYSKUUTA
Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme. • Room. 8:18
Paavali kirjoitti tämän Rooman kristityille, jotka kristinuskon leviämisen alkuvaiheessa kohtasivat vainoa. Edellisessä jakeessa Paavali viittaa Kristuksen kärsimyksiin: ”Jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.”
Paavali vertaa itsekin kokemiaan ajallisia kärsimyksiä kirkkauteen. Hän kertoo joutuneensa raatamaan, olleensa vankilassa, tulleensa ylen määrin ruoskituksi ja olleensa kuolemanvaarassa (2. Kor. 11:23). Paavalin näkökulma, jossa hän kohdistaa huomion Kristuksen kirkkauteen eikä ajallisiin kärsimyksiin, tuo meille kristityille toivoa.
Suomen uskovat eivät koe samanlaisia vainoja ja kärsimyksiä kuin Paavali koki. Kristittynä eläminen ei ole silti vain myötämäkeä. Uskon tiellä tulee vastoinkäymisiä, joita saatamme verrata kärsimyksiin. Varsinaiset kärsimykset sairauden, läheisen kuoleman tai vastaavien tilanteiden myötä voivat kohdata niin Jeesukseen uskovia kuin muitakin ihmisiä. Raamattu ei lupaa, että voisimme välttää vastoinkäymiset.
Saamme kuitenkin toivoa siitä, että kun tulee vaikeuksia, luomme katseemme ylösnousseeseen Vapahtajaan. Kristus on kirkkauden toivo (Kol. 1:27). Jeesukseen uskovilla on toivo Jumalan sanan lupauksissa. Sen ansiosta voimme suhtautua vaikeuksiimme eri tavalla kuin jos toivoa ei olisi.
Martti Jantunen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ...
Varaslähtö pyhään - Hannu Välimäki
Missä Jeesuksen apu viipyy?
Ajatus seuraavan pyhän tekstistä: Joh. 11:21–29 (30–31) 32–45 ...
14. SYYSKUUTA
Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Matt. 6:34
Pyhä huolettomuus on ihana asia!
Se ei tarkoita, ettemme käyttäisi järkeämme, suunnittelisi, pohtisi vaihtoehtoja tai tekisi laskelmia. Se ei tarkoita, ettemme opiskelisi, säästäisi, etsisi tietoja, kyselisi neuvoja tai tekisi valintoja. Se ei tarkoita, ettemme ottaisi huomioon muita, olisi ajoissa, pitäisi sopimuksia, seuraisi aikaamme.
Pyhä huolettomuus on syvää tietoisuutta hänestä ja luottamusta häneen, joka on kutsunut minut seuraajakseen. Ymmärryksen ja elämänkokemusten kautta olen oppinut, että hän on kanssani tyvenessä ja myrskyssä, arjessa ja juhlassa, ilossa ja surussa. Vaikka en itse tiedä enkä näe seuraavaa elämäni askelta, sen tiedän, että hän on vierelläni ja hän tietää. Häneen voi luottaa.
On inhimillistä hätäillä ja olla levoton. Se toki auttaa meitä myös suunnittelemaan ja pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, olemaan luovia ja kekseliäitä. Mutta pyhä huolettomuus myös tietää, että en putoa hänen käsistään, en jää syvimmiltäni yksin, pimeydestä huolimatta en ole eksyksissä.
Elämä on seikkailu. Joskus tylsä ja puuduttava, joskus roppakaupalla kiperiä käänteitä täynnä. Parasta on, että rakkain ystäväni, Jeesus, on seikkailussa mukana johtajana, vierelläkulkijana ja rohkaisijana.
Kiitos, että tänäänkin saan luottaa siihen eikä minun tarvitse pelätä tulevaa.
Pirjo Honkanen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ...
Jumala pitää kiinni siitä, mitä on luvannut, vaikka ihminen ei pitäisi. Jumalan armo pilkahtaa pimeimmänkin tragedian keskellä.
---
Sarja, jossa Vanhan testamentin jokainen kirja käsitellään miniluentomaratonissa!
Huom! Tulossa myös Uuden testamentin matkassa -viikonloppumaraton 6.-8.11.2026 ...
13. SYYSKUUTA
Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi. • Ps. 86:5
Ihana lupaus, eikö vain! Daavid ilmaisee omassa elämässään koettua. Monissa vaikeissakin elämänvaiheissa ja lankeemuksissa hän on saanut kohdata Jumalan, joka on olemukseltaan hyvä. Jumalan hyvyys on sitä, että hän antaa anteeksi ja jakaa armoansa. Ja Jumalan armo on luonteeltaan käsittämätöntä, ääretön lahja ihmisille. Hän jakaa sitä runsain mitoin. Armolla ei ole rajoja. Se kestää iäti ja kattaa kaiken synnin.
Tällaiseen lupaukseen on hyvä tarttua. Siksi Daavid sanoo psalmin jakeen loppuosassa: ”...runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat.” Daavid koki jatkuvasti Jumalan hyvyyttä ja armoa. Hän etsi sitä alati. ”Kaiken päivää huudan sinua avukseni” (Ps. 86:3). Hän sai kokea, että Jumalan armo kattaa kaiken syntien anteeksiantamisesta apuun ahdingoissa.
Armahdettu ja avun saanut haluaa elää osallisena armosta. Siksi rukoukseen sisältyy pyyntö: ”Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan.” (Ps. 86:11.) Armon saanut etsii jatkuvasti armon lähdettä ja haluaa kulkea sitä tietä, jolla armon siunaukset koetaan todellisina yhä uudestaan ja joka johtaa armon jakamiseen, armahtavaisuuteen elämässä.
Tämä mahdollisuus on tarjolla meillekin. Tartutaan siihen!
Markku Happonen
Mukana matkallasi
Karas-Sana, 2024 ...