Tutustu messuun

Jumalanpalveluksessa on oma, aikojen saatossa syntynyt kokonaisuus ja liturgia. Sen tunteminen auttaa kirkkovierasta osallistumaan siihen syvemmin.

Messuun tutustumiseen evästää Messunaika-kurssi.  Miten se voi palvella seurakuntalaisia? Tähän vastaavat kurssin laatijat rovasti Helena Lindfors ja koulutusjohtaja Pirjo Salminen.

Peremmälle
messuun

– Messunaika on tarkoitettu tavalliselle kirkossakävijälle ja jumalanpalvelusta vierastavallekin, tekijät vastaavat.

– Se vie osanottajat pohtimaan jumalanpalveluksen ja seurakuntayhteyden merkitystä omalle elämälle ja rohkaisee oman uskonelämän vaalimiseen.

Kurssin pohjana on käytetty Kirkkohallituksen tuottamaa Ovi messuun –aineistoa.

Messunaika-kurssilla käydään läpi jumalanpalveluksen eri osat, liturgian taustaa ja merkitystä. Se sisältää opetusta Raamatusta, keskustelukysymyksiä ja kotitehtäviä.

– Kokonaisuudesta haluttiin sellainen, että se auttaisi seurakuntalaisia löytämään paikkansa myös jumalanpalveluksen toteuttamisessa.

Kotitehtävinä käydään jumalanpalveluksessa ja pohditaan kullakin viikolla käsiteltävää asiaa.

– Päätteeksi vietetään yhdessä valmisteltu jumalanpalvelus. Ensimmäisellä kerralla sovitaan, milloin yhteinen jumalanpalvelus vietetään ja aletaan suunnitella omaa toteutusta yhdessä työntekijän kanssa.

– Messunaika vie peremmälle messuun. Yhdessä saa pohtia itseä askarruttavia kysymyksiä, esittää kysymyksensä ja kokemuksensa.

Messusta
arkeen

– Toivon ihmisten löytävän messun. Se on jokaviikkoinen mahdollisuus uskonelämän tankkaukseen ja hengellisen elämän hoitamiseen, Helena Lindfors sanoo.

Joka pyhä, joka kirkossa, tai radiosta ja televisiostakin voi seurata messua ja osallistua sillä tavoin.

– Jumalanpalvelus on tärkeä osa hengellistä elämäämme. Sieltä meidät lähetetään arkeen ja toteuttamaan kutsumustamme viedä evankeliumia eteenpäin, Pirjo Salminen lisää.

Harvoin kirkossa käyvälle liturgia voi tuntua vaikeatajuiselta; ei tiedä milloin nousta seisomaan, miten pitää olla. Eikö se ole jo muutenkin aikansa elänyt?

– Ensimmäisellä kerralla ei paljon ymmärrä jääkiekko-ottelustakaan, mutta kun on muutaman kerran ollut mukana, se alkaa elää, Helena Lindfors vastaa.

– Jumalanpalvelus on aivan kristillisen uskon keskiössä. Jeesus antoi lähetyskäskyn ja käski viettää ehtoollista. Seurakunta on aina kokoontunut Sanan ja sakramentin ympärillä.

– Onpa jumalanpalveluksen muoto millainen hyvänsä, aina siinä on tietyt elementit; syntien tunnustaminen, anteeksi saaminen, rukous, esirukous, Raamatun lukeminen ja selittämien, ehtoollinen, siunattuna arkeen lähettäminen.

– Jumalanpalvelus ei ole vain sitä, että mennään hiljentymään, siellä myös Jumala haluaa kohdata meitä, Pirjo Salminen lisää. Ja parhaimmillaan myös seurakuntalaiset voivat kohdata toisiaan.

- Eri puolilla maata on innostusta jumalanpalvelukseen, Helena Lindfors sanoo.  

- Kun ihmisiä tullaan vastaan, kerrotaan liturgiasta ja puhutaan helposti lähestyttävää kieltä, he kokevat, että siellä oli hyvä olla ja tulevat uudelleen.

Pyhän
ytimessä

– Jumalanpalvelus on pyhän ydintä, muusta erotettua, Jumalan kohtaamiseen pyhitettyä aikaa. Sieltä lähdetään arjen palvelukseen Jumalan varustamina, naiset sanovat.

Kun puhutaan messusta, muistutetaan myös pyhäpäivän merkityksestä, lepopäivän pyhittämisestä.

– Jo luomiskertomuksen perusteella elämään kuuluu tietty rytmi, yö ja päivä, työ ja lepo, arki ja pyhä. Tämä pitäisi löytää udelleen, että jaksaisimme elämässämme. Ja tähän on ihmisillä myös kasvava kaipuu, tekijät sanovat.

– Jumalanpalvelus muistuttaa siitä, että Jumala haluaa meidät, ei vain lapsikseen, vaan myös työtovereikseen, Pirjo Salminen lisää. Yhteinen messu liittyy syvällisellä tasolla myös evankelioimiseen.

– On tärkeää, että emme vain yksin lähesty Jumalaa metsässä tai muualla, vaan kokoonnumme yhdessä toisten kanssa suurempaan kokonaisuuteen ja hengelliseen yhteyteen.

Jumalanpalveluksella on aina myös näkymätön, salattu ulottuvuus ja merkitys.