Turvapaikan etsijöille
‑ Tiedän omasta kokemuksestani, että Jumala ei koskaan sano meille: ”Rakastan sinua, jos…”. Hänen rakkautensa ei myöskään valikoi, vaan on kaikille sama, laulajaevankelista Sari Behm sanoo.
Sari Behmin juuri ilmestynyt kolmas levy sai nimekseen Turvapaikkani. ‑ Olen viime vuosina kiertänyt paljon laulamassa vankiloissa. Olen tajunnut, että en erottaisi siellä olevia katukuvasta, jos he kulkisivat vapaina.
‑ Aina ei kuitenkaan ole kysymys näkyvistä muureista, jotka erottavat meitä vapaudesta. Kalterit voivat olla myös näkymättömiä, olemme vankeja omassa elämässämme.
‑ Silloin saattaa olla mahdotonta uskoa, että joku voi ja tahtoo oikeasti rakastaa minua. Omaan rakkauden kaipuuseeni ainoa kestävä vastaus oli Jumalan rakkaus. Hänellä on iankaikkiset käsivarret meitä hoitamaan ja kantamaan. Siitä haluan musiikillani kertoa muurien kummallakin puolella.
Vierailut vankiloissa jatkuvat, mutta tällä hetkellä Sarin sisimmässä on halu palvella lahjallaan entistä enemmän seurakuntia.
‑ Musiikissa on vahva voima. Kun laulamme yhdessä, sydän on auki Jumalan hoidolle. Pyhä Henki toimii musiikin välityksellä. Juuri siksi ihmiset varmaan pitävät niin paljon yhteislauluista.
‑ Kun olen yleisön edessä, pyrin aistimaan ja lukemaan heistä, millaisia lauluja siinä hetkessä tarvitaan niin yhdessä laulaen kuin esittämänäni.
‑ Toisille laulaessani Jumala hoitaa myös minua, Sari kertoo.
Työssään Sari on esiintynyt niin kirkoissa, vankiloissa kuin ravintoloissakin.
‑ Teen mielelläni erilaisia konsertti- ja yhteislaulutilaisuuksia. Naisille suunnatut illat ja tapahtumat ovat myös tuttuja.
‑ Ravintola on joskus parempi paikka tilaisuudelle, kun halutaan tavoittaa niitä, jotka eivät ole niin tottuneita tulemaan seurakunnan tiloihin.
‑ Sana ja sävel ovat Kansan Raamattuseuran työssä kuuluneet aina yhteen. Siinä on myös minun kutsumukseni.
Sillanrakentaja 3/2009
| 
