Kaksi kertomusta Luomisesta


Mitä faktoja muistat luomisesta, maailman synnystä ja evoluutiosta? 
Mitä itse ajattelet luomisesta?


Tarina 1

1. Moos. 1-2 

j.1 ”Alussa Jumala loi…”’ 
Jumala on Raamatussa itsestäänselvyys, joka on aina olemassa. Muissa vanhoissa luomiskertomuksissa luodaan ensin jumalat, jotka sitten luvat maailman. Hepreassa tässä kotaa käytetty verbi ”luoda” (baaraa) tarkoittaa tyhjästä tekemistä ja sitä käytetään vain Jumalan tekosista. Jumalan ei ole pakko luoda mitään, kaikki, mitä Jumala luo, syntyy rakkaudesta. Rakkaus tekee luomisen merkittäväksi, kutsuu olemattomat olemaan. Rakkauden kohteet alkavat olla Jumalalle olemassa. (vrt. rakastuminen) 

Jumala on luojana kuin aurinko, joka herättää henkiin, lämmittää. Jumalasta säteilevä luova energia muovaa maailman. Maailman luoneella Jumalalla ja luomakunnalla on kiinteä suhde: 
Kaikki on lähtöisin Jumalasta. Luomakunta ei voi olla olemassa ilman Jumalaa, sen tekijää. 
Kaikki on olemassa armosta ja rakkaudesta, Jumalan tahdosta. Kaikelle luodulle on tarkoitus: rakkaudesta luotu on tarkoitettu saamaan mahdollisimman paljon kaikkea hyvää eli Jumalan läheisyyden, koska hän on kaiken hyvän lähde 

j.2 ”Maa oli autio..” = vailla muotoa ja tyhjä 

”Jumalan henki” = mahtava myrsky, liikkui pimeyden ja veden (kaaoksen) keskellä 

j.3 Ensin luotiin valo! Ennen aurinkoa, kuuta ja tähtiä. Pimeys ja vesi olivat antiikin ajan pahimmat ja hallitsemattomat pelon kohteet. Ne täytyi voittaa. Valo oli jumalallista, jumalten ominaisuus. Jumala pystyi niin silloin luin nytkin voittamaan kaikki ihmisistä voittamattomilta tuntuvat asiat. Jumala voittaa myös kaaosta järjestelemällä: valo-pimeys, suolaiset-makeat vedet… Mitä Jumalan voitto kaaoksesta ja pimeydestä merkitsee minulle ja minun elämälleni? 

j.5 Jumala antoi kaikella tekemälleen nimen: tuossa kulttuurissa vasta nimen antaminen toi asian oikeasti olemaan, näkymään. Tätä taustaa vasten ajatus ihmisestä Jumalan kuvana (1:27) saa uusia ulottuvuuksia. Jumalan kuvana ihminen saa aseman ja tehtävän ”hallita” maata (1:28), samalla hän saa myös samankaltaisen tehtävän kuin Jumalalla oli. Ihminen saa nimetä luomakuntaa! (2:19-20) 
Ihmisellä on erityinen asema luomakunnassa, hän on Jumalan työtoveri, mutta myös luotu ja Jumalalle vastuussa. Ajatus nimeämisestä tulee lähelle tiedettä. Tiedehän on juuri uusien ilmiöiden löytämistä ja nimen antamista niille. Ihmisellä on oikeus tutkia luomakuntaa. 

1:31 Jumala katsoo tekemäänsä, se KAIKKI (ötökät, pörriäiset, yö, pimeys…) oli hyvää! Kuin taitelija, Jumala huokailee: ihanaa, upeaa! Kaunis auringonlasku tai henkeäsalpaava maisema on vain heijastus Jumalan ihastuksesta tekemäänsä kohtaan. Jumala tarkoitti luomansa taideteoksen kestämään ikuisesti, sillä se oli luotu rakkasudesta, joka on ikuista. Jumalan rakkaus luomistyötään kohtaan ei lakkaa yllättäen. 

Tätä tarinaa on epäreilua laittaa kilpailemaan yli 2000 vuotta myöhemmin kehitetyn evoluutioteorian kanssa. Tämä on tarina rakkaudesta.

Tarina 2


On olemassa kaksi luomiskertomusta. 1. Moos. 2:4 alkava on niistä vanhempi, ihmiseen keskittyvä kertomus.1. Moos.1:1-2:3 taas on nuorempi ja luomakuntakeskeinen. Näiden kertomusten ja evoluutioteorian välillä on löydetty kaikenlaisia ristiriitaisuuksia. Välittäjäteoriaksi on viime vuosina esitetty Älykkään suunnittelun teoriaa ((ID) Phillip E. Johnson 1991, Suomessa Matti Leisola). Älykäs suunnittelu kattotermi useammalle ajattelutavalle ja teorialle. Sen ajatusmaailmassa on käytetty hyväksi evoluution mekanismia ja ajatusta älykäästä suunnittelijasta.

Älykäs suunnittelu


"Jos löydät pellolta taskunauriin, niin sen on kiistatta koottu ja sillä on tekijä, koska huomaamme sen järjestelmällisen rakenteen. Samalla tavalla, jos tarkastelemme ihmisen silmää, voimme todeta suunnattoman monimutkaisen ja hienosäädetyn koneiston, jonka kehittyminen itsestään sokean sattuman tuloksena tuntuu järjettömältä". (William Paley  1800-luvulla) 

Jotkut piirteet luonnossa tuntuvat selittyvän parhaiten älyllisellä suunnittelulla. Myös maapallon ja maailmankaikkeuden takana on suunnittelun merkkejä. Älykkäät syyt voivat saada aikaan asioita, joita ohjaamattomat luonnolliset syyt eivät saa.


Älykkään suunnitelman teoriaa on perusteltu muun muassa sillä, että luonnontieteelliset teoriat alkusynnystä eivät kykene selittämään elämään liittyvien ilmiöiden redusoitumatonta (sellaista, mitä ei voi palauttaa osiin) monimutkaisuutta ja monimuotoisuutta. Toiseksi syyksi on esitetty, että evoluutio ei voisi kehittää luonnon tarkkaa monimutkaisuutta. Kolmantena syynä vedotaan siihen, että elämää ylläpitävän universumin epätodennäköisyys on niin suuri, että sen täytyy olla tarkoituksellisen suunnittelun tulos. Neljäs perustelu on se, että tieteellisessä selityksessä on perusteetonta nojautua vain "luonnollisiin" syihin, sillä maailman perimmäinen syy saattaa olla myös älyllinen. "Yliluonnollisten" vaihtoehtojen kieltäminen estää aidon totuuden etsinnän. 

Teoriaa kohtaan on esitetty myös paljon kritiikkiä ja sitä on pidetty epätieteellisenä. Teoriana se on kuitenkin haastanut sekä fundamentalistisen ajattelutavan että evoluutioteorian aukkokohtineen. 

Mikä on sinulle luomisessa tärkeää? 
Millainen tieto luomisesta on sinulle epäoleellista?



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä