Kasvua vanhemmaksi

Vanhemmuus on yksi pitkäkestoisimmista ja vastuullisimmista elämäntehtävistä, joita voimme saada. Lapset ovat meillä lainassa. Jumala, joka on antanut meille mahdollisuuden saada pienokaisen, antaa myös ymmärrystä miten hänen kanssaan elää. Saamme epävarmoinakin luottaa Elämän antajaan ja opetella vanhemmuutta Hänen suojassaan.


suurperhe-puuhailee

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää avioliittoa tai vanhemmuutta. Olemme jokainen erilaisia ja puolisoina erilaisia yhdistelmiä. Myös lapset ovat erilaisia ja tarvitsevat eri lailla ohjausta tai hoivaa. Etsimme oman ainutlaatuisen ja erilaisen tapamme toimia vanhempina omille lapsillemme.

Samassa Veneessä -työssä ei anneta valmiita vastauksia vanhemmuuteen vaan asioita pohditaan yhdessä lyhyiden alustusten ja keskustelun kautta. Lähestymme vanhemmuutta lapsen tarpeiden näkökulmasta. Ohjaajat eivät sano, kuinka pitää elää vaan kertovat siitä, mitä ovat virheiden ja arjen kautta oppineet.

Mistä tukea?

Moni nykyajan vanhempi ei ole kotoaan saanut riittäviä eväitä ja mallia toimivasta perheestä. Uusia toimivampia vanhemmuuden malleja on kuitenkin mahdollista oppia. Vertaistukea tähän voi löytää parisuhdekursseilta, parisuhdeilloista tai seurakuntien perhekerhoista. Usein vanhemmat luulevat olevansa yksin ongelmiensa kanssa, vaikka monet kamppailevat samojen asioiden parissa. Voimme oppia toisten kokemuksista ja tukea toisiamme.

Vanhempinakin tarvitsemme turvaverkkoa. Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin! Keneltä voit / voitte saada apua? Onko se suku, ystävät, neuvola, päivähoito, koulu, seurakunta vai kenties harrastuksiin liittyvät aikuiset? Mitkä asiat auttavat sinua jaksamaan vanhempana? Miten voisit lisätä arkeesi asioita, jotka antavat sinulle voimia?

Vertaistukea ja rikkaita näkökulmia vanhemmuuteen 


Vanhemmuutta tänään

Vanhemmuutta tänään

Vanhemmuus voi Samassa veneessä -työtä luotsaavien Anu ja Jukka Mattssonin mielestä Suomessa nykyään paremmin kuin ennen. Puhumattomuutena ja tunnekylmyytenä vaikuttanut sotien varjo alkaa lopultakin olla väistynyt. Myös autoritaarinen vanhemmuus on lähes kadonnut.

 – Nyt keskustellaan lasten kanssa enemmän siitä, mitä tehdään. Toisaalta on menty äärilaitaankin ja lapsi sanoo, mitä tehdään, Jukka Mattsson sanoo.

 – Nykyään ymmärretään paremmin, mitä lapset tarvitsevat: rakkautta ja rajoja. Ja sitä, että ollaan heistä kiinnostuneita niin, että otetaan lasten tunteet vastaan, ja opetetaan heitä käsittelemään niitä, Mattssonit toteavat.

 – On tärkeää saada olla olemassa kaikkine tunteineen ja silti rakastettu. Jos lapsi jää yksin tunteidensa kanssa, hän sulkeutuu. Sisälle patoutuu paljon käsittelemätöntä, mikä tulee vastaan vanhemmalla iällä.

 – Vanhemmuuden kirjo on leventynyt. On paljon vanhempia, jotka haluavat panostaa perheeseensä ja vanhemmuuteen, mutta myös niitä, jotka ovat pudonneet kelkasta, Jukka miettii.

Mattssonien mielestä suurin ongelma on ajan riittäminen, varsinkin ruuhkavuosina, mutta siihen voi vaikuttaa omilla valinnoilla.

– Jos haluamme saada itse ja tarjota lapsille liikaa kokemuksia ja harrastuksia, joudumme juoksemaan kieli vyön alla. Kannattaa muistaa, että aika jolloin lapset ovat pieniä ja kotona, on aika lyhyt, Anu tähdentää.

– .On hyvä järjestää myös yhteistä tehotonta aikaa, jolloin vain istutaan sohvalla tai ruokapöydässä ja jutellaan miten päivä on mennyt.

Joitakin vuosia sitten puhuttiin paljon laatuajasta. Mattssoneilta se ei saa kannatusta.

– Kenen näkökulmasta laatuaika on laatuaikaa, aikuisen vai lapsen? Aikuinen voi ajatella, että satsaaminen erilliseen laatuaikaan korvaa normaalia arkista yhdessäoloa, mutta ei se niin mene.

Mattssonit ovat olleet naimisissa 21 vuotta. Heillä on  kolme murrosikäistä lasta.

Teksti: Matti Pirhonen

Palaute
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä