Ilon Sanomaa -blogi

Ilon sanomaa -blogia kirjoittaa . Ilon sanomaa on ikkuna evankelistan elämään. Pappi, laulaja,
hallintomies, matkasaarnaaja, byrokraatti ja veisaaja katsoo Jumalan ihmeitä ja
hymyilee.
9.5.2012 klo 19:34
Sanaton evankeliumi

Vuosia sitten menin ensimmäistä kertaa kehitysvammaisten rippikoululeirille avustajaksi. Se oli jo sinänsä elämys, että avustajan rooliin kuului välillä painia pihanurmikolla ja rauhoitella miehenkokoista rippikoulupoikaa. Mutta suurempi elämys oli hengellinen. Hyvin nopeasti kävi selville, että "Jeesuksen puhdistavasta verestä" puhuminen ei oikein toimi, sillä nämä ihmiset ajattelevat konkreettisesti: he todella ajattelivat, että kohta tullaan verisankkojen kanssa ja aletaan pestä. Opetus 1: karsi kaikki abstraktit sanat ja opettele puhumaan konkreettisesti Jumalasta.

Leirin aikana leirin pastori piti joka aamu ja ilta jumalanpalveluksen, jossa hän piti täydellisesti valmistellun, teologisesti viisaan saarnan. Puolessa välissä leiriä tohdin kysyä pastorilta, mikä saa hänet valmistamaan täydellisen saarnan ihmisille, joista ei ole mitään takeita, mitä he saarnasta ymmärtävät. Pastori katsoi minua - ehkä vähän oppilaidensa puolesta närkästyneenä -  ja totesi: "Ei ole minun tehtäväni päättää, mitä Jumala heille saarnani kautta puhuu." Opetus 2: älä koskaan aliarvioi Jumalan mahdollisuuksia kommunikoida niille, joille minä en osaa kommunikoida.

Kirkkohallitus on julkistanut uuden opetusmateriaalin "Usein ihmettelen" vaikeasti kehitysvammaisten rippikoulun varten. Pälvi Ahoinpelto on kirjoittanut kirjaan vanhemman näkökulmasta tekstejä, joita meidän "normaalien" ihmisten olisi hyvä lukea ihan vaan oman maailmankuvamme rikastamiseksi - niin hyviä ne ovat.



4.5.2012 klo 09:02
Miten kertoa Jumalasta pikkusisarukselle?

Vielä Suojelusenkeli-taulusta. Eräs senioreista tuli puhuttelemaan miuta jälkeenpäin sen raamattutunnin päätteksi, jossa olin näyttänyt Suojelusenkeli-taulua. Hän kertoi, että hänen pikkuveljensä ei ole oikein koskaan ymmärtänyt hänen uskonelämäänsä. Tuo Rouva oivalsi raamattutuntini aikana, että Suojelusenkeli-taulu, joka heidän kotinsa seinällä oli aina ollut, voisi olla Jumalan rakkaudesta kertomisen väline hänen veljelleen tänäänkin. Hän lupasi hankkia veljelleen uuden Suojelusenkeli-taulun ja kertoa hänelle: Minä olen sinun isosiskosi, kuljen sinun kanssasi tämän elämän polun loppuun asti. Ja sille sinä et voi mitään, että minä olen pyytänyt meidän matkaamme varjelemaan myös Jumalan enkelin. Aamen!


28.4.2012 klo 09:00
Uusi voima

Hevosenkenkäilta Savonlinnan seurakunnassa

Vierailin viime kuussa Savonlinnasta Hevosenkenkä-illasta. Sain olla siellä evankelistavieraana. Haastattelin asianajaja Antti Vainiota. Hän kertoi, että häkellyttävimpiä tilanteita ovat olleet ne, kun rikoksen uhri on todennut, että ainut asia, jota hän toivoo on, että hän saa antaa anteeksi. Kuulin tuossa ajatuksessa Jumalan ajatuksen. Me olemme tehneet väärin Jumalan hyvää tahtoa kohtaan. Me olemme rikkoneet lakia. Ainoa asia, mitä Jumala meiltä toivoo on meidän vilpitön anteeksipyyntömme ja mahdollisuutta antaa anteeksi. Kiitos Pääsiäisen sovitustyön, sinun syntisi on jo sovitettu. Jumalan halu on antaa anteeksi ja tehdä sovinto.

Minulla oli mahdollisuus myös osallistua Riihimäen miesten saunailtaan. Miehet haastoivat minut syvään pohdintaan, kun antoivat minulle aiheen: ?Nuoriso - voimavara vai uhka?? Se vei minut Psalmin 139 äärelle: ?Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.? ja toisaalta Jes. 40 äärelle: ?Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.? Parasta, mitä voimme nuorille, itseään etsiville ihmisille antaa on kertoa heille siitä rakkaudesta, jota Jumala on jo luodessaan heidät osoittanut. Ja toisaalta - kun ihminen löytää Jumalan rakkauden, hän saa uuden voiman, ei uuvu eikä väsy.

Viime aikoina - Bulevardin perhesurmien ja Varkauden haluan-loppuiäkseni-mielisairaalaan-puukotusten keskellä  - olen jäänyt miettimään, miten voisimme entistä selkeämmin kertoa siitä voimasta, jonka Jumala meille antaa? 



13.4.2012 klo 08:46
Kappeli tunturin juurella
Tunturissa tuntee taivaan ja Jumalan suuruuden.
Keltainen anorakki vilahtaa kuusikon siimeksessä, nuotiopaikalla se pysähtyy ihmisten keskelle, laittaa makkaran tikunnokkaan ja ryhtyy kuuntelemaan ihmisiä. Illalla on konsertti, kutsu tulla mukaan livahtaa makkaranpaiston välissä. Tunturipappi on työssään.

Vietän lomaa Lapissa. Huomaan, että täällä tunturipappi on näkyvä henkilö. Lomakeskuksen viikkolehdessä tuntipappi esitellään kasvoillaan, ja kappelin toiminnasta ja tapahtumista kirjoitetaan kaikenkaikkiaan 6 eri juttua.

Illalla saavun minäkin kappelille. Kappeli on täynnä - Petri Laaksonen aloittaa konserttinsa. Ihmisten paljous pysähtyy hetkeksi - tavalla, jota joudun oikein aistimaan, milloin viimeeksi etelässä olisin aistinut tällaisen herkistymisen. Tunturipappi toivottaa ihmisille Jumalan siunausta ja varjelusta.

Tässä olemme ihmisten keskellä. Ihmisten ja heidän tunteidensa. Juuri sillä hetkellä, kun he ovat herkimmillään kuuntelemaan itseään ja Jumalaansa.


4.4.2012 klo 00:38
Hyvää Pääsiäistä!



Jaa   
  Facebook   Twitter    | Jaa muualla...
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin
PL 48, 08101 Lohja | puh. 0207 681 610